Matalan kynnykset palvelut – että mitä?
Matala kynnys tuntuu olevan yksi niistä taikasanoista, joilla nuorten palvelut muokataan aiempaa paremmiksi ja nuorille sopiviksi. Mutta onko matala kynnys yksinkertaisesti vain avoimet ovet, joista on helppo hypätä toimintaan mukaan tai nuorten elämään sopivat aukioloajat?
Olen jo pidemmän aikaa kysellyt jokaiselta matalan kynnyksen palvelusta puhuvalta mitä hän sillä oikeastaan tarkoittaa. Esimerkiksi Twitterissä asiaa kysellessäni olen saanut erilaisia vastauksia ja olenkin ilokseni oppinut, ettei matalakynnyksisyys tarkoita samaa asiaa kaikissa palveluissa. Matalakynnyksisen palvelun ei automaattisesti tarvitse olla paikka, jonne nuoren ei tarvitse varata tapaamisaikaa. Toki vapaus tulla ilman monimutkaisia ja pitkää pinnaa vaativia ajanvarausrituaaleja tai mahdollisuus asioida nimettömänä ovat tyypillisiä monelle matalan kynnyksen toiminnalle.
Matalan kynnyksen palveluissa kiinnitetään usein huomiota seuraaviin asioihin:
- Ensikohtaamisella on väliä. Tärkeää on, että nuori kokee olevansa tervetullut tullessaan palvelun ovesta sisään. Mikäli nuori kohtaa torjuntaa tai välinpitämättömyyttä, kasvaa kynnys. Etenkin ensikohtaaminen, jossa on ryppyjä, voi olla hankala havaittava. Usein palaute huonosta kohtaamisesta ei kuulu itse palveluun, vaan siitä kerrotaan kavereille, tutuille tai muiden palveluiden työntekijöille.
- Miellyttävät ja toimivat tilat. Itse asiassa tilat ovat varmasti usein yksi merkittävä tekijä siinä millaisen ensivaikutelman nuori palvelusta saa. Miten nuoret kommentoivat tiloja?
- Palvelusta on helposti saatavissa tietoa. Ovatko nettisivut ajantasalla? Entä ovatko ne kirjoitettu ammattislangilla tai täytetty ammattilaisillekin vierailla organisaatiokäsitteillä? Jos jokin tieto on kadoksissa, löytyykö helposti tapa ja henkilö, jolta kysyä?
- Ei kaikkea kaikille. Palvelut, jotka tarjoavat jokaiselle nuorelle samaa sisältöä, aliarvioivat nuoria. Yksi asia, jota nuoret palveluilta toivovat, on se, että niitä voitaisiin räätälöidä kullekin nuorelle sopivaksi. Moni matalan kynnyksen palvelu määrittyykin joustavaksi ja erilaiset kokeilut palveluiden muokkaamisen suhteen ovat mahdollisia ilman pitkäkestoisia suunnitteluprosesseja. Millä tavalla palvelua, jossa sinä työskentelet, voidaan muokata? Mukautuuko nuori palveluun vai palvelu nuoreen?
- Palvelunkäyttäjä tietää onko palvelu matalakynnyksinen vai ei. Palveluntuottaja voi määrittää palvelun olevan matalakynnyksinen ja yhteistyökumppanitkin voivat kertoa olevansa asiasta samaa mieltä. Entä jos palvelua käyttävän nuoren mielestä palvelussa käyminen on hankalaa, vaatii ennakkoselvittelyjä eikä palvelu oikein tunnu omalta? Arvioitaessa palvelun matalakynnyksisyyttä onkin tärkeää kysyä nuorten arviota asiasta. Tämä tulisi tehdä jo palvelua suunniteltaessa ja ainakin sitä kehitettäessä. (ks. Tossavainen & Pirttikangas 2015.)
Nämä kaikki ovat tekijöitä, jotka luovat paremmat mahdollisuudet nuoren osallisuudelle. Lars Leemann ja Riitta-Maija Hämäläinen (2015) ovat tiivistäneet matalan kynnyksen palveluilla olevan merkitystä siinä, että ne pyrkivät poistamaan osallistumisen esteitä. On myös pohdittu sitä, että kaikissa tilanteissa palvelun matalakynnyksisyys ei riitä ratkaisemaan nuoren tilannetta (Aaltonen & Berg 2015, 56 – 58). Toisaalta eikö palvelun matalakynnyksisyyttä voi olla esimerkiksi se, että mikäli nuori ei kykene syystä tai toisesta saapumaan palvelun tiloihin, voivat työntekijät tavata häntä kotona tai muussa nuoren ehdottamassa paikassa?
Mitä matala kynnys tarkoittaa palvelussa, jossa sinä asioit tai työskentelet? Voisiko kynnystä hioa vielä matalammaksi?
Matala kynnys on yksi Liaani-hankkeen arviointikehikon osista. Täältä pääset katsomaan mitä osioita arviointikehikko pitää sisällään. Testaa interaktiivista arviointikehikkoa omalla palvelullasi ja kerro meille palautteesi arviointikehikosta täällä.
Olemme iloisia kaikista kommenteista ja kehittämisehdotuksista!
Lähteet:
Aaltonen, Sanna & Berg, Päivi (2015) Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset. Teoksessa Aaltonen, Sanna & Berg, Päivi & Ikäheimo, Salla (2015) Nuoret luukulla. Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. 41- 127.
Leemann, Lars & Hämäläinen, Riitta-Maija (2015) Matalan kynnyksen palvelut. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla www.thl.fi/sokra.
Tossavainen, Tatu & Pirttikangas, Johan (2015) Matalakynnyksisyyden toteutumisen ratkaisee nuoren kokemus. Saatavilla: https://nuorisotyonpuolesta.wordpress.com/2015/10/30/matalakynnyksisyyden-toteutumisen-ratkaisee-nuoren-kokemus/
