Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen kohtaaminen ihmistyössä
Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyys on herkkyyttä ymmärtää, tunnistaa ja huomioida sukupuoleen ja kulttuuritaustaan liittyvien tekijöiden monitasoiset ja moninaiset vaikutukset ihmisten elämässä. Helsingin Poikien Talolla sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyys nähdään niin kaiken läpileikkaavana toimintafilosofiana, kohtaamisen tapana, konkreettisena käytännön työotteena kuin erityisinä tarpeesta ja kontekstista määrittyvinä työmuotoina, metodeina, menetelminä ja tekniikoina. Kuitenkin toimintafilosofiasta syntyvä kohtaaminen on mielestämme se ratkaisevin elementti, joka määrittää esimerkiksi palvelun, työmuodon tai menetelmän tarkoituksen ja potentiaalin toteutumisen. Tästä syystä Liaani-blogissa halusimme tuoda esiin pilkahduksen siitä, mistä kaikesta sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen kohtaaminen Poikien Talolla muodostuu.
1. Käsitys sukupuolesta ja kulttuuritaustasta
Sukupuoli- ja kulttuuritausta ovat ensimmäisiä ja hyvin intensiivisiä sosiaalistumisen muotoja, joiden syleilyyn jokainen meistä joutuu syntyessämme tähän maailmaan. Näin ne ovat myös juuri niitä kantamiamme ihmisyyden representaatioita, jotka ovat meille jotain hyvin henkilökohtaista ja intiimiä. Kuitenkin samaan aikaan sukupuolisina ja etnisinä olentoina olemme jotain hyvin julkista ja poliittista. Sukupuoli ja etnisyys ovat sosiokulttuurisia tuotteita. Se, miten meidät kohdataan, mitä meistä oletetaan, mihin meissä uskotaan ja mitkä ominaisuuksistamme, piirteistämme, kyvyistämme ja taidoistamme saavat mahdollisuuden vahvistua ja elää määrittyvät edelleen vahvasti sen kautta, miten meidät niin sukupuolen kuin kulttuuritaustan suhteen sosiaalisesti määritellään ja käsitetään.
2. Tiedostaminen ja ymmärrys
Yhdistämällä teoreettista tietoa, käytännön työn kokemuksia ja johdonmukaista reflektointia työntekijät pyrkivät vahvistamaan omaa tietoisuuttaan ja osaamistaan sukupuoli- ja kulttuuritekijöiden vaikutuksesta yhteiskunnassa, yhteisöissä ja yksilöissä.
3. Oma kasvu ja reflektiivisyys
Työntekijät reflektoivat säännöllisesti pyrkien tiedostamaan paremmin omaa henkilökohtaista suhdettaan erilaisiin sukupuoleen ja kulttuuritaustaan liittyviin tekijöihin. Lisäksi työntekijät tarkastelevat kriittisesti omaa sukupuoli- ja kulttuurisensitiivistä toimintaansa kehittääkseen omaa osaamistaan.
4. Ihmisarvon tunnustaminen ja hyväksyminen
Yhteyden rakentamisen ja suhteen muodostamisen ensimmäinen askel: Oman kasvun ja ammatillisen reflektion avulla jokainen pyritään kohtaamaan ensisijaisesti ihmisinä, joilla on lähtökohdistaan, kokemustaustastaan, persoonallisuuden piirteistään, arvoistaan, uskomuksistaan ja näkemyksistään huolimatta kyseenalaistamaton arvo ihmisinä. Ihmisarvon tunnustamiseen ja hyväksymiseen kuuluu vahva usko jokaisen inhimilliseen potentiaaliin, voimavaroihin ja hyvyyteen.
5. Kunnioitus
Ihmisarvon tunnustamisen ja täydellisen hyväksymisen kautta syntyy kunnioitus. Se on erityisesti aktiivista valtaepätasapainon purkamista ja tasa-arvoista suhtautumista toiseen aitona inhimillisenä ihmisenä. Lisäksi se on ammatillista nöyryyttä, jossa ihmisarvon lisäksi tunnustetaan ja tunnistetaan myös kohdattavan ihmisen elämä kaikkine siinä syntyneine ja elävine kokemuksineen.
6. Dialogisuus
Dialogisuudessa niin kommunikointina, suhteena kuin toimintana arvostetaan ja annetaan tilaa jokaisen arvoille, uskomuksille, tiedolle ja kokemuksille sekä erityisesti jokaisen ainutlaatuiselle potentiaalille, jossa erityisesti huomioidaan seuraavat muutosprosessia synnyttävät ja kantavat tekijät.
7. Läsnäolo
Olla aidosti läsnä, keskittyen sensitiivisesti juuri sen hetkiseen tilanteeseen.
8. Eitietäminen
Kohdata jokainen eitietämisen asenteella, joka avaa maailman aitoon ihmettelyyn. Eitietämisen asenne nähdään valtasuhteen tasapainottamisena, moniäänisyyden arvostamisena, ulkopäin syntyvästä määrittelystä pidättäytymisenä. Erilainen tieto ja ymmärrys ei ole toisiaan poissulkevaa vaan täydentävää ja rikastuttavaa.
9. Uteliaisuus
On toisen vierelle asettumista, jolloin asioita tarkastellaan yhdessä. Aktiivista pyrkimystä ymmärtää, miten toinen ihminen luo omaa todellisuuttaan.
10. Kuunteleminen
On toiselle hänelle itselleen tärkeän ja merkityksellisen tavoittamista.
11. Jaetun todellisuuden ja ymmärryksen rikastuttaminen
Kohtaamisessa syntynyt uusi todellisuus, joka on vapaa aiemmasta ymmärryksestä ja käsityksistä, jota kumpikaan ei omista toista enempää.
12. Toisin olemisen ja toimimisen konkretisoiminen jaetusta maailmasta käsin
Tasa-arvoisesti jaetun ja ymmärretyn todellisuuden kautta jäsennetään konkreettisesti tarpeenmukaisia toisin olemisen ja toimimisen mahdollisuuksia ja niihin vaadittavia seuraavia askelia.
Lopuksi todettakoon, ettei sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyys ole poisottamista tai häivyttämistä. Myöskään pelkästään sukupuolen tai kulttuuritaustan mukaan eriytetty toiminta ei tee siitä vielä sukupuoli- ja kulttuurisensitiivistä, kuten ei pelkkä sukupuoleen tai kulttuuritaustaan liittyvien erityistekijöiden huomioiminenkaan. Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisyys on aktiivista, voimaantumiseen ja valtautumiseen, muutokseen tähtäävää tietoisuuden vahvistamista ja olemisen ja toimimisen tapojen rikastuttamista, jotta jokainen voisi toteutua täydessä potentiaalissaan aitona omana itsenään.
